Enemmän kuin välineitä - Kohti osaavampaa digipedagogiikkaa

22.5.2026

Missä opettajat ovat nyt? Digipedagogiikan kehittämistä on rakennettu pitkäjänteisesti täydennyskoulutusten kautta, ja samalla on kerätty arvokasta ymmärrystä opettajien osaamisesta ja sen tarpeista. Tässä tekstissä Anna-Reetta Aalto (UTU), Ella Ilen (JYU), Iiris Kangasniemi (UEF) ja Sanna Rantanen (UTU) kokoavat yhteen Luovat ja kehittyvät teknologiat –koulutuksen palautteet ja ITK-konferenssissa kerätyn tilannekuvan opettajien digipedagogisesta osaamisesta. 

Luovat ja kehittyvät teknologiat on Opetushallituksen rahoittama digipedagogiikan täydennyskoulutushanke opettajille. Hankkeeseen kuuluvat Turun yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, jotka ovat yhteistyössä järjestäneet opettajien digipedagogista täydennyskoulutusta jo vuodesta 2020 alkaen. Hankkeen tavoitteena on vastata opettajien kasvaviin täydennyskoulutustarpeisiin digipedagogisen osaamisen kehittämisessä sekä tarjota ajantasaista ja tutkittuun tietoon perustuvaa tukea opetustyöhön. Hankkeessa toteutettu täydennyskoulutus alkoi tammikuussa 2025 ja on päättynyt huhtikuussa 2026. Koulutus tarjosi osallistujille mahdollisuuden kehittää omia digipedagogisia taitojaan ja vahvistaa digipystyvyyttään. Koulutus oli osallistujille maksuton ja toteutettiin kokonaan verkkomuotoisena DigiCampus-alustalla. Kaikki koulutusosiot suoritettiin itsenäisesti ja etämuotoisesti, mikä mahdollisti osallistumisen eri puolilta Suomea. Koulutus tavoitti yli 400 opettajaa eri koulutusasteilta ja lähes koko Suomen alueelta tarjoamalla heille mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan. Kokonaisuus rakentui kolmesta toisiaan tukevasta koulutusosiosta, jotka muodostivat pedagogisesti eheän kokonaisuuden. Koulutusosioiden teemoina olivat STEAM-pedagogiikka, tekoäly sekä laajennettu todellisuus (VR/AR).

Koulutuksesta saatujen palautteiden perusteella koulutus koettiin kokonaisuutena hyvin suunnitelluksi, selkeäksi ja monipuoliseksi. Erityisesti kiitosta saivat kattavat ja ajankohtaiset oppimateriaalit sekä sopivasti rytmitetty rakenne, jossa teoria ja tehtävät tukivat toisiaan. Sisällöt vastasivat hyvin osallistujien odotuksia, ja materiaalien koettiin olevan kiinnostavia sekä helposti sovellettavia omaan työhön. Osallistujat arvostivat mahdollisuutta suorittaa kurssi omaan tahtiin ja pitivät hyvänä sitä, että koulutus rohkaisi kehittämään omaa osaamista ilman suorituspaineita ja mahdollisti oppimisen yhdessä muiden kanssa. 

Näkemyksiä opettajien digiosaamisesta ja sen kehittämistarpeista

Kävimme Tampereella 22.-24.4.2026 järjestetyssä ITK-konferenssissa esittelemässä koulutuksestamme saatua palautetta posteriesityksen muodossa. Pyysimme posterilla käyneitä konferenssiin osallistujia vastaamaan kyselyyn, jossa selvitimme heidän mielipiteitään opettajien tämänhetkisestä digiosaamisesta ja sen vahvistamiseen tarvittavista resursseista. Vastaajat pohtivat kysymyksiä oman työyhteisönsä, oppilaitoksensa tai lähialueensa näkökulmasta. Vastauksia saimme 46 kappaletta, ja vastaajissa oli esimerkiksi opettajia, koulutussuunnittelijoita, koulutuksen kehittäjiä, rehtoreita sekä muita oppilaitosten ja kuntien digipalveluista vastaavia henkilöitä. Kysymykset ja niihin saadut vastaukset ovat kuvattu kuvissa 1 ja 2.

Kuva 1: Ympyrädiagrammit 46 vastaajan mielipiteiden jakaantumisesta neljään eri kategoriaan: erittäin huono, jokseenkin huono, jokseenkin hyvä ja erittäin hyvä. Vastaajat arvioivat opettajien digipedagogista osaamista ja teknistä digiosaamista.

Kyselymme tulokset antavat kiinnostavan tilannekuvan opettajien tämänhetkisestä digiosaamisesta. Teknisen digiosaamisen osalta tulokset ovat varsin kaksijakoisia. Yli 50 prosenttia arvioi osaamisen erittäin tai jokseenkin hyväksi ja toisaalta hieman alle puolet jokseenkin huonoksi, mikä kertoo kokemusten vaihtelevan melko paljon. Vastauksien perusteella opettajien tämänhetkinen digipedagoginen osaaminen on teknistä heikompaa. Tässä yhteydessä puolet vastaajista arvioi osaamisen jokseenkin huonoksi, mikä viittaa siihen, että tekninen osaaminen ei välttämättä kerro pedagogisesti mielekkäästä käytöstä. Vaikka yli kolmannes vastaajista arvioi digipedagogisen osaamisen jokseenkin hyväksi, tuloksissa näyttäytyi myös vastakkainen näkökulma, sillä osa vastaajista koki osaamisen jopa erittäin huonoksi. Avoimissa vastauksissa tätä kuvattiin osuvasti toteamalla, että “osaamisen haitari on erittäin suuri.”

Yhteenvetona voidaan todeta, että tekninen digiosaaminen on monin paikoin jo varsin hyvällä tasolla, mutta digipedagoginen osaaminen kaipaa selvästi lisää huomiota ja tukea. Avoimissa vastauksissa annetut kommentit tukevat sitä, että kehittämistä tulisi suunnata digitaalisten välineiden pedagogiseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön välineosaamisen sijasta.

“Mielestäni on tärkeää, ettei keskitytä liikaa itse työkaluun tai edes siihen, miten sitä käytetään oppilaiden kanssa, vaan että opettajat pohtivat ensin sen käyttötarkoitusta.”

Kyselyn vastaaja

Kuva 2: Vaakapylväsdiagrammit 46 vastaajan mielipiteiden jakautumisesta kysymyksiin, millaisia digitaalisia resursseja ja ratkaisuja opettajat kaipaisivat työssään sekä millaisista teemoista koulutusta tulisi tulevaisuudessa järjestää. Vastaajat pystyivät valitsemaan 3 tärkeintä teemaa.

Pyysimme vastaajia myös valitsemaan kolme heidän mielestään tärkeintä resurssia siihen, kuinka opettajat voivat hyödyntää digitaalisia ratkaisuja työssään tehokkaammin. Vastaajien mukaan kaksi selkeästi tärkeintä resurssia olivat vertaistuki, sparraus ja yhteistyö sekä ajankäyttö ja mahdollisuudet käytännön harjoitteluun. Päinvastoin laite- ja lisenssiresurssit näyttäytyivät vastauksissa varsin vähäisinä tarpeina. 

Koulutustarpeita koskevissa vastauksissa tekoälyn pedagoginen hyödyntäminen nousi selvästi ylitse muiden teemaksi, johon tarvitaan edelleen lisää koulutusta. Tämä heijastelee yhteiskunnan nykyistä suuntaa, jossa tekoäly raivaa yhä suurempaa roolia osana opetus- ja koulutusmaailmaa. Tämän jälkeen koulutustarpeet jakautuivat melko tasaisesti useisiin teemoihin, kuten oppimisympäristöjen ja erilaisten sovellusten käyttöön, tietoturvaan ja tietosuojaan, media- ja tekoälylukutaitoon sekä digitaaliseen vuorovaikutukseen.  

Vastauksista voidaan tulkita, että opettajat kaipaavat työssään erityisesti konkreettista tukea, yhteistyötä ja aikaa kehittää osaamistaan. Tämän lisäksi monipuolista täydennyskoulutusta kaivataan edelleen, erityisesti nopeasti kehittyvien digitaalisten ilmiöiden, kuten tekoälyn, parissa.

Tarve digipedagogisen osaamisen kehittämiselle säilyy edelleen

Nyt päättyvä hankekausi on ollut jo neljäs Opetushallituksen rahoittama digipedagogiikan kehittämishanke, ja se päättyy kesäkuussa 2026. Vuodesta 2020 alkaen on tehty pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä opettajien digipedagogisten taitojen vahvistamiseksi. Koulutus on ollut merkityksellinen niin meille kouluttajille kuin osallistujille, mikä näkyy vahvasti myös saadussa palautteessa. Mahdollisuus kehittää omaa osaamista joustavasti, maksuttomasti ja työn ohessa on koettu arvokkaaksi. Digipedagogiikka ja digitaalisuus kehittyvät nopeasti, eikä työssä ole aina aikaa tai mahdollisuuksia itsenäiseen perehtymiseen. Haasteena ei ole pelkästään osaamisen eriytyminen, vaan myös asenteet: epävarmuus ja motivaatio puute voivat hidastaa kehitystä enemmän kuin varsinaiset taitopuutteet. Siksi pelkkä tiedon tarjoaminen ei riitä, vaan tarvitaan myös keinoja innostaa ja tukea kaikkia opettajia mukaan kehittämiseen. 

Vaikka tämä hankekokonaisuus nyt päättyy, tarve osaamisen jatkuvalle kehittämiselle ja täydennyskoulutukselle säilyy vahvana myös tulevaisuudessa. Kehittämistyö tarvitsee tuekseen rakenteita, resursseja ja yhteistä tahtoa. Haluamme kiittää lämpimästi kaikkia koulutuksiin osallistuneita, yhteistyökumppaneita ja kollegoita yhteisestä matkasta ja tehdystä työstä.